ELÄMÄÄ KÖYHYYSRAJAN ALAPUOLELLA – HYVINVOINTIYRITTÄJÄN ELÄMÄÄ VOL 2

elämää köyhyysrajan alapuolellaelämää köyhyysrajan alapuolella

Aika vähän nämä minun postaukset ovat käsitelleet viime aikoina treenaamista tai muuta terveellisiin elämäntapoihin liittyvää. Mutta niinkuin olen aiemminkin sanonut, niin minulle hyvinvointi on paljon muutakin kuin kyykkyä ja kaurapuuroa. Unen, liikunnan ja ravinnon lisäksi siihen kuuluu myös henkinen hyvinvointi. Tähän henkiseen hyvinvointiin liittyy oleellisesti myös raha. Tietty määrä euroja luo onnellisuutta.  Hyvä tai edes kohtuullinen rahatilanne tuo turvaa ja sitä kautta onnea. Jos joutuu aina kituuttamaan ja miettimään, mistä saa rahaa vaikkapa ruokaan, on arki yhtä selviytymistä.

Rahastahan ei saa Suomessa kuitenkaan puhua. Ei ainakaan siitä, paljonko tienaa. Se on jotenkin noloa. Se on noloa, että tienaa liian vähän ja sitäkin saa hävetä, että tienaa liikaa. Aina kun kysyy joltain, että paljon sä tienaat, niin tuntuu että on loukannut vastapuolta verisesti. Sama fiilis, kun kysyisi ,että paljon sä painat? Eihän sellaista saa kysyä.

ÄLÄ VALITA -OMAPA ON VALINTASI

Kyseessä ei ole säälinkeräys tai mikään itkuvirsi vaan realistinen kuvaus aloittavan yrittäjän arjesta. Yrittäjäksi ryhtyminen on ollut ihan paras päätös ja olenkin asiaa hehkutellut blogin ja muun somen puolella. Mutta kolikolla on myös kääntöpuoli. Toimeentulo. Onhan se nyt ihan paskaa, että joutuu kerämäällä kerätä rahat vuokraan joka ikinen kuukausi. Miettiä siitä laskupinosta, että mitkä laskut maksaa, ja mitkä jättää maksamatta.

Tiedän, että moni siellä miettii että ”omapa on valintasi.” No niin on ja joudun nyt elämään asian kanssa. Tai saan elää asian kanssa. En haluaisi enää mennä töihin muille, mutta sanotaanko että ei tämä yrittäjäksi lähteminen ihan täysin helppo homma ole ollut.

elämää köyhyysrajan alapuolella

ELÄMÄÄ KÖYHYYSRAJAN ALAPUOLELLA

” Pienituloisuuden raja eli köyhyysraja on Suomessa nettotuloina 1 190 euroa kuukaudessa tai 14 300 euroa vuodessa kulutusyksikköä kohden.” (Helsingin uutiset 2016.)

Muistan joskus pienen työttömyysjaksoni ajan saaneeni käteen 1500 e/kk. Ja nyt kun huvikseni laskin,että paljon on keskimäärin jäänyt viimeisen kahdeksan kuukauden aikana käteen, niin 1058 e/kk. Jännä juttu, kun ei rahat riitä. 🙂

Toki olen pyrkinyt laittamaan kaiken ”ylimääräisen” markkinointiin ja itseni kehittämiseen, mutta pitkä on matka taloudelliseen vakauteen. Mutta omapa on valintani.

Vaikka en missään nimessä hyväksy sitä, että jäädään kotiin ja nautiskellaan veronmaksajien rahoista vain sen vuoksi, ettei viitsitä tehdä, saati edes hakea töitä, en väitä etteikö asia olisi käynyt mielessäni. Olisihan se nyt niin paljon helpompaa elämää. Ei tarvitsi stressata joka hemmetin kuukausi, mistä revin rahat vuokraan, lainanlyhennyksiin tai lapsen harrastuksiin. Kirstuun kilahtaa eurot ilman että tarvitsee evääkään liikauttaa.

TAAS MENNÄÄN RAHAN TAKII

Alvit, yellit sekä ennakkoverot. Puhumattakaan markkinoinnista tai auton kuluista. Välillä sitä miettii, onko tässä unelmien jahtaamisessa mitään järkeä. Mies aina jaksaa kannustaa, että kyllä se joku päivä palkitsee. Mutta entäs jos ei palkitse. Kun ei ole mitään takeita onnistumisesta, mistä tietää milloin on aika laittaa pillit pussiin?

Oppirahoja on makseltu ja paljon. On kokeiltu yhtä sun toista. Osa kokeiluista onnistuu, osa ei. Se tunne, kun olet miettinyt jonkun loistavan palvelun ja kukaan ei osta sitä. Kuinka musertavaa. Sitä on vaikea olla ottamatta henkilökohtaisesti, varsinkin yhden naisen yrityksessä, jossa palvelu on yhtä kuin sinä itse. Palvelu ei myy, sinä et myy, olet huono.

Todella toivon, että pitkässä juoksussa tämä homma löisi leiviksi, enkä joutuisi koskaan enää palamaan ”oikeisiin töihin.” Mutta kovinkin intohimo kuolee pois jos elämä on ainaista selviämistä ja ulosottomiehen pelkäämistä. Mutta toisaalta jos se olisi helppoa, niin kaikki tekisivät sitä.

Ens kerralla vatsalihasjuttuja, joten pysy kanavalla. 🙂

elämää köyhyysrajan alapuolella

-Noora

Käy tykkäämässä ShapeUpin facebook-sivuista, niin saat tiedon uusista blogipostauksista. Facebookissa jaan myös vinkkejä liittyen hyvinvointiin. Löydät minut myös Instagramista. Siellä pääset seurailemaan personal trainerin arkea kuvien muodossa. Pistä seurantaan!

Posted in arki, elämä, pohdinta, Yleinen and tagged , , , , .

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *