KUINKA LÖYTÄÄ KADOTETTU LIIKUNNAN ILO?

kuinka löytää kadotettu liikunnan ilo

Ei huvita, ei jaksa, ei kiinnosta. Joskus liikunta ja sen harrastaminen ärsyttää. Keksit kaikki maailman tekosyyt, ettei tarvitsi mennä salille. Kaikilla tulee kausia, että liikkuminen tökkii. Syitä voi olla monia, mutta avaan tässä kirjoituksessa omia haasteitani ja oivalluksiani.

KUINKA LÖYTÄÄ KADOTETTU LIIKUNNAN ILO?

Lajin vaikeus viehättää. Nimittäin kehonpainoharjoittelu. Laji, jota monet vuodet ehkä jopa vähättelin. Se on vahva,  joka nostaa eniten rautaa. Se raudan nostaminen on aika helppoa verrattuna kehonpainoharjoitteluun. Varsinkin jos haluaa siltä muutakin kuin polvet maassa punnerruksia ja penkkidippejä. Ne ovat mahtavia liikkeitä, ei sillä. Olen kuitenkin joutunut monesti nöyrtymään kehonpainon edessä. 🙂 Esimerkiksi se, että jaksan kyykätä yli oman painoni verran, ei automaattisesti tarkoita sitä, että vedän suvereenisti yhden jalan kyykkyjä. Kehonpainolla tehtävissä liikkeissä on niin paljon eri vaikeustasoja ja temppuja, joihin ei tämä rautakanki (vielä) kykene. Uskon, että haasteita löytyy tälle flikalle vielä vuosiksi eteenpäin.

Nyt oikeastaan ärsyttää, etten ole tajunnut aloittaa aiemmin. Oma lajitaustani ulottuu sinne jumppasaleihin ja kuntosalille. Toki voimasta on hyötyä, mutta koska motoriset taidot ja kehonhallinta ovat naurettavan alhaalla, voin kertoa, ettei ole helppoa. Tähän yhdistettynä kärsimätön luonne, niin tästä on tulossa pitkä ja kivinen tie. Mutta tulkoot. Pääasia tässä on se, että olen innostunut. Tätä kai on se kuuluisa liikunnan riemu, joka on loistanut poissaolollaan jo tovin. Kuntosali ei inspiroi enää, ei sitten yhtään. Ainakaan sellainen perinteinen salilla junttaus.

KOKEILE ROHKEASTI UUSIA LAJEJA

Mitä sitten vaikkei heti osaa? Luuletko, että maailman huiput tai se kaveri sun vieressä, joka tekee kaiken optimaalisesti oikein, on onnistunut ensimmäisellä kerralla? Usein onnistuminen vaatii toistoja, harjoittelua ja pitkää pinnaa. Olisihan se nyt hemmetin epäreilua, että joku osaisi seistä käsillään heti ensimmäisellä yrittämällä. Monesti jengi turhautuu (minä mukaan lukien), jos ei mene maaliin ensi yrittämällä. Saatetaan kokeilla vielä toisenkin kerran, mutta jos sittenkään ei onnistu, niin todetaan, ettei ole mun juttu.

Pitäisi oppia nauttimaan myös siitä matkasta ja nauramaan itselleen. Oma elämäni helpottui huomattavasti, kun löysäsin ponnaria ja aloin ottamaan asioita huumorilla. Tehdään ja harjoitellaan tosissaan, mutta epäonnistumiset olen opetellut ottamaan iisimmin. Oli kyse menestyvästä yrityksestä, parisuhteesta tai onnistuneesta käsilläseisonnasta, vaatii se usein monen monta epäonnistumista. Näin ollen epäonnistuminen on väistämätöntä, se täytyy ottaa vastaan ja mennä vain eteenpäin.

AIKUISTEN KESÄLEIRILLÄ

Tänään alkoi kauan odottamani neljän päivän kesäleiri. Kyseessä on Jarno Härkösen isännöimä treenitapahtuma, jossa on tarjolla monen huippuohjaajan vetämiä tunteja. Neljän päivän aikana tutustutaan kehonpaino- ja liikkuvuusharjoitteluun ja tarjolla on muun muassa parkouria, pariakrobatiaa, breikkiä ja joogaa. Omalla kohdallani liikutaan siis hyvinkin siellä epämukavuusalueella. 🙂 Ensimmäisen päivän jälkeen täytyy todeta, että mahtavaa, että lähdin mukaan. Reppu täynnä uusia ideoita ja innostusta omiin treeneihin. Mukaan mahtuu vielä ja jäljellä kolme hikistä ja antoisaa leiripäivää. Kurkkaa lisäinfo täältä:
http://www.functionality.fi/event/functionality-kesaleiri-2017/

Nyt lepoa, jotta jaksaa huomennakin temppuilla.

kuinka löytää kadotettu liikunnan ilo

Ihanaa viikon alkua tyypit!

Noora

Käy tykkäämässä ShapeUpin facebook-sivuista, niin saat tiedon uusista blogipostauksista. Facebookissa jaan myös vinkkejä liittyen hyvinvointiin. Löydät minut nykyään myös Instagramista. Siellä pääset seurailemaan personal trainerin arkea kuvien muodossa. Pistä seurantaan!

Posted in treeni, Yleinen and tagged , , , .

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *